Elämme vuosikymmenellä, jossa tehokas työskentely yksin ja yhdessä, ei vaadi enää konkreettista läsnäoloa ja vuorovaikutusta. Työtä pystytään tekemään etänä ja erilaiset jatkuvasti kehittyvät järjestelmät takaavat työn onnistumisen entistä nopeammin ja saumattomammin. Tiimi- ja ryhmätyöskentely ei myöskään enää vaadi konkreettisia kasvotusten tapahtuvia tapaamisia, vaan vuorovaikutusta pystytään ylläpitäämään jopa reaaliaikaisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä mahdollistaa tehokkaan yhteistyön niin yrityksen sisäisten kuin ulkoistenkin sidosryhmien välillä. Erilaiset ohjelmat ovatkin helpottaneet viestintää ja kommunikointia niin kotimaassa kuin globaalillakin tasolla, tarkasteltiin asiaa sitten esimiehen, alaisen tai asiakkaan näkökulmasta.
Erilaiset digitaaliset viestintävälineet ovat vaikuttaneet omassa elämässänikin merkittävästi, niin työ- kuin koulumaailmassakin. Opinnoissa ryhmätöiden teko, luentojen seuraaminen konkreettisesta läsnäolosta riippumatta, tehtävien tekeminen mitä monimuotoisimmilla ohjelmilla ja tiedostojen tallentaminen pilvipalveluihin ovat erinomaisia esimerkkejä digitalisaation aikaansaamista mahdollisuuksista. Koulumaailmassa ryhmätöiden teko luonnistuu sujuvasti erilaisten viestintäsovellusten, kuten skype for bisneksen avulla, jonka avulla "palavereihin" voi osallistua kätevästi älypuhelimen välityksellä vaikkapa lenkkipolulta käsin. Teams on sen sijaan oppilaitoksemme käyttämä järjestelmä, jonka kautta opiskelija voi seurata luentoa kätevästi etänä, esimerkiksi sairastuessaan. Teamsin välityksellä luennoitsija saavuttaa kuulijansa lähellä ja kaukaa - joka onkin yksi yhteisöllisten työvälineiden kiistämätön vahvuus.
Opinnoissani nykyaikaiset järjestelmät kuten Microsoftin tarjoama Onedrive pilvipalvelu on myös mahdollistanut uudenlaisen tavan tallentaa niin henkilökohtaisia kuin yhteisönkin kesken jaettavia tiedostoja päätelaitteesta riippumatta, ajasta ja sijainnista välittämättä. Näin ollen työntekoa on sujuvaa jatkaa missä ikinä olitkaan ilman erikseen vaadittavia muistitikkuja tai ulkoisia kovalevyjä. Onedrive- sovelluksen avulla tiimin jäsenet voivat myös tallentaa ja muokata tiedostoja samanaikaisesti omilta päätelaitteeltaan käsin.
Työympäristössä nykyaikaisten laitteiden ja digitaalisten järjestelmien käyttöönotto on vaikuttanut erityisesti viestintäkäyttäytymiseen ja helpottumiseen. Tärkeät viestit esimerkiksi johtoportaalta alaisille, tai toistepäin saavuttavat kuulijansa nopeasti ja sujuvasti sähköisessä muodossa. Yhdellä viestillä voidaan myös tavoittaa monia henkilöitä samanaikaisesti ja informaation kulku on sujuvaa. Tämä on mahdollistanut myös uudistusten ja kehittymisen sujuvoittamista, kun viesti kulkee eri yksiköiden välillä välittömästi ja kehitysprosessi pääsee käynnistymään nopeasti. Myös vuorovaikutus asiakkaan ja yrityksen välillä on sujuvoitunut, samalla kun markkinointi ja mainonta on kokenut mullistuksia.
Omassa elämässäni yksi työntekoni kannalta merkittävä sosiaalisen median kanava on Facebook. Facebookin välityksellä yritykseni viestii ja kampanjoi toki asiakkaille, mutta sen välityksellä myymäläpäällikköni informoi minua monista tärkeistä asioista, kuten tulevista työvuoroista ja mahdollisista muutoksista sekä uudistuksista, joista en välttämättä ole tietoinen, tehdessäni koulun ohella töitä vain osa-aikaisena. Vuorovaikutusketjun jatkuminen konkreettisesti työpaikalta someen on myös lähentänyt mielettömästi suhdettani lähiesimieheeni ja aikaansaanut uudenlaista luottamusta, puolin ja toisin.
Tanssinohjaajan työssäni erinomainen esimerkki yhteisöllisestä työvälineestä on viestintäsovellus Whatsapp. Yhdellä viestillä tavoitan kaikki tanssiryhmäni jäsenet Whatsappiin muodostetun ryhmän avulla. Viestin tiedoista voin tarkastella ketkä jäsenistä ovat huomanneet ja lukeneet viestin ja onko mahdollisesti joku, jota tulee vielä koordinoida tärkeistä tiedoista tai muutoksista henkilökohtaisesti. Olen omassa tanssiryhmässä johtoasemassa ja voin näin ollen kokemuksen syvällä rintaäänellä todeta yhteisöllisten työvälineiden parantaneen kykyäni toimia organisointikykyisenä ja informoivana johtajana.
Kun tarkastellaan yhteisöllisten työvälineiden merkitystä työyhteisön hyvinvoinnissa esimiehen näkökulmasta, on mielestäni sanomattakin selvää, että ne mahdollistavat paljon. Erilaisten verkossa toimivien työvälineiden ja viestintäpalvelujen myötä esimiehen on helpompi olla läsnä, vaikkei konkreettisesti olisikaan paikalla. Esimiehen on näin ollen helpompi tuoda esiin uutta informaatiota ja samalla seurata jo olemassa olevan toiminnan toimivuutta. Esimiehen on myös helpompi kannustaa alaisiaan ja koko työyhteisöään avoimempaan keskusteluun ja viestintäkulttuuriin ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin.
Yhteisölliset työvälineet ja virtuaalimaailma tarjoaa esimiehelle myös saumattomia mahdollisuuksia muovata omaa imagoaan niin potentiaalisten työntekijöiden kuin asiakkaidenkin silmissä. Toisaalta tämä voi muodostua myös haasteeksi, jos imagoon ei ole aiemmin kiinnitetty juurikaan huomiota tai se on aiempien kompastuksien johdosta syystä tai toisesta negatiivinen.
Sosiaalisen median kanavilla ja lähipiirini kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut useasti esiin paljon puhuttu pikaviestintäsovellus nimeltä Slack. Kyseessähän on pikaviestintäsovellus, joka on suunnattu helpottamaan organisaation sisäisten ryhmien välistä viestintää. Itselleni Slack ei ole entuudestaan tuttu, mutta jo nopealla taustaselvityksellä on helppo huomata sen olevan äärimmäisen kehuttu sovellus ja ansaitsevan positiivista palautetta niin esimiesten kuin alaistenkin puolelta. Slack tarjoaa viestintämahdollisuuden niin henkilökohtaisin viestein kuin ryhmäviesteinkin ja mahdollistaa näin ollen monimuotoista vuorovaikutusta organisaation sisällä.
Slack on helppokäyttöinen ja sen käyttöönotto ei näin ollen vaadi organisaatiossa merkittäviä ponnisteluja esimerkiksi henkilöstön kouluttamisen osalta. Slackissa keskustelunaiheet on helppoa jakaa teemoittain, joka on myöskin ihanteellista selkeän informaatiokuvan muodostumiseksi. Vuorovaikutus ja toimiva yhteistyö on yksi hyvinvoivan työyhteisön ja näin ollen menestyvän yrityksen rakennuspalikoista. Näin ollen Slackin kaltaisella sovelluksella voi olla merkittävänkin positiivisia vaikutuksia organisaation toiminnassa, niin tässä hetkessä kuin tulevaisuudenkin kannalta.
Kirjoittelen tästäkin aihepiiristä vielä jatkopostauksen, jossa nostan esiin pohdintoja ja mielipiteitäni mielenkiintoisiin näkökulmiin, joita muut kanssaopiskelijani ovat omissa postauksissaan tuoneet esille. Palataanhan siis seuraavanlaisissa merkeissä ensi kerralla!
LÄHTEET
What is Slack, by Slack. Youtube.com (28.10.2015) Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=9RJZMSsH7-g
Opinnoissani nykyaikaiset järjestelmät kuten Microsoftin tarjoama Onedrive pilvipalvelu on myös mahdollistanut uudenlaisen tavan tallentaa niin henkilökohtaisia kuin yhteisönkin kesken jaettavia tiedostoja päätelaitteesta riippumatta, ajasta ja sijainnista välittämättä. Näin ollen työntekoa on sujuvaa jatkaa missä ikinä olitkaan ilman erikseen vaadittavia muistitikkuja tai ulkoisia kovalevyjä. Onedrive- sovelluksen avulla tiimin jäsenet voivat myös tallentaa ja muokata tiedostoja samanaikaisesti omilta päätelaitteeltaan käsin.
Työympäristössä nykyaikaisten laitteiden ja digitaalisten järjestelmien käyttöönotto on vaikuttanut erityisesti viestintäkäyttäytymiseen ja helpottumiseen. Tärkeät viestit esimerkiksi johtoportaalta alaisille, tai toistepäin saavuttavat kuulijansa nopeasti ja sujuvasti sähköisessä muodossa. Yhdellä viestillä voidaan myös tavoittaa monia henkilöitä samanaikaisesti ja informaation kulku on sujuvaa. Tämä on mahdollistanut myös uudistusten ja kehittymisen sujuvoittamista, kun viesti kulkee eri yksiköiden välillä välittömästi ja kehitysprosessi pääsee käynnistymään nopeasti. Myös vuorovaikutus asiakkaan ja yrityksen välillä on sujuvoitunut, samalla kun markkinointi ja mainonta on kokenut mullistuksia.
Omassa elämässäni yksi työntekoni kannalta merkittävä sosiaalisen median kanava on Facebook. Facebookin välityksellä yritykseni viestii ja kampanjoi toki asiakkaille, mutta sen välityksellä myymäläpäällikköni informoi minua monista tärkeistä asioista, kuten tulevista työvuoroista ja mahdollisista muutoksista sekä uudistuksista, joista en välttämättä ole tietoinen, tehdessäni koulun ohella töitä vain osa-aikaisena. Vuorovaikutusketjun jatkuminen konkreettisesti työpaikalta someen on myös lähentänyt mielettömästi suhdettani lähiesimieheeni ja aikaansaanut uudenlaista luottamusta, puolin ja toisin.
Tanssinohjaajan työssäni erinomainen esimerkki yhteisöllisestä työvälineestä on viestintäsovellus Whatsapp. Yhdellä viestillä tavoitan kaikki tanssiryhmäni jäsenet Whatsappiin muodostetun ryhmän avulla. Viestin tiedoista voin tarkastella ketkä jäsenistä ovat huomanneet ja lukeneet viestin ja onko mahdollisesti joku, jota tulee vielä koordinoida tärkeistä tiedoista tai muutoksista henkilökohtaisesti. Olen omassa tanssiryhmässä johtoasemassa ja voin näin ollen kokemuksen syvällä rintaäänellä todeta yhteisöllisten työvälineiden parantaneen kykyäni toimia organisointikykyisenä ja informoivana johtajana.
Kun tarkastellaan yhteisöllisten työvälineiden merkitystä työyhteisön hyvinvoinnissa esimiehen näkökulmasta, on mielestäni sanomattakin selvää, että ne mahdollistavat paljon. Erilaisten verkossa toimivien työvälineiden ja viestintäpalvelujen myötä esimiehen on helpompi olla läsnä, vaikkei konkreettisesti olisikaan paikalla. Esimiehen on näin ollen helpompi tuoda esiin uutta informaatiota ja samalla seurata jo olemassa olevan toiminnan toimivuutta. Esimiehen on myös helpompi kannustaa alaisiaan ja koko työyhteisöään avoimempaan keskusteluun ja viestintäkulttuuriin ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin.
Yhteisölliset työvälineet ja virtuaalimaailma tarjoaa esimiehelle myös saumattomia mahdollisuuksia muovata omaa imagoaan niin potentiaalisten työntekijöiden kuin asiakkaidenkin silmissä. Toisaalta tämä voi muodostua myös haasteeksi, jos imagoon ei ole aiemmin kiinnitetty juurikaan huomiota tai se on aiempien kompastuksien johdosta syystä tai toisesta negatiivinen.
Sosiaalisen median kanavilla ja lähipiirini kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut useasti esiin paljon puhuttu pikaviestintäsovellus nimeltä Slack. Kyseessähän on pikaviestintäsovellus, joka on suunnattu helpottamaan organisaation sisäisten ryhmien välistä viestintää. Itselleni Slack ei ole entuudestaan tuttu, mutta jo nopealla taustaselvityksellä on helppo huomata sen olevan äärimmäisen kehuttu sovellus ja ansaitsevan positiivista palautetta niin esimiesten kuin alaistenkin puolelta. Slack tarjoaa viestintämahdollisuuden niin henkilökohtaisin viestein kuin ryhmäviesteinkin ja mahdollistaa näin ollen monimuotoista vuorovaikutusta organisaation sisällä.
Slack on helppokäyttöinen ja sen käyttöönotto ei näin ollen vaadi organisaatiossa merkittäviä ponnisteluja esimerkiksi henkilöstön kouluttamisen osalta. Slackissa keskustelunaiheet on helppoa jakaa teemoittain, joka on myöskin ihanteellista selkeän informaatiokuvan muodostumiseksi. Vuorovaikutus ja toimiva yhteistyö on yksi hyvinvoivan työyhteisön ja näin ollen menestyvän yrityksen rakennuspalikoista. Näin ollen Slackin kaltaisella sovelluksella voi olla merkittävänkin positiivisia vaikutuksia organisaation toiminnassa, niin tässä hetkessä kuin tulevaisuudenkin kannalta.
Kirjoittelen tästäkin aihepiiristä vielä jatkopostauksen, jossa nostan esiin pohdintoja ja mielipiteitäni mielenkiintoisiin näkökulmiin, joita muut kanssaopiskelijani ovat omissa postauksissaan tuoneet esille. Palataanhan siis seuraavanlaisissa merkeissä ensi kerralla!
LÄHTEET
What is Slack, by Slack. Youtube.com (28.10.2015) Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=9RJZMSsH7-g
Keskustelunaiheiden jakaminen teemoittain kuulostaa hyödylliseltä ominaisuudelta Slackissa. Slack ja Teams taitavat olla suosituimmat verkkoviestinnän välineet tällä hetkellä organisaatioissa.
VastaaPoistaOlen kanssa kokenut Whatsappin hyödyt, ja pidänkin sitä erittäin tärkeässä roolissa tällähetkellä niin työn, koulun ja vapaa-ajan suhteen! Slack on vieras minullekkin, mutta kuulostaa siltä, että toimii samankaltaisesti kuin tuo Whatsapp, joten varmasti hyödyllinen myös se. Tosin taitaa olla vielä niin "tuntematon" ettei siitä saa tällähetkellä toivottua hyötyä irti - koska vaatisi myös muiden omistavan kys. sovelluksen.
VastaaPoistaSamaa mieltä Viveka sun kanssa tosta esimiesasemassa olevan henkilön viestinnän käytöstä. Se helpottaa hänen työtään, muokkaa imagoa, mutta tuo samalla lisävastuuta, kun/jos kommunikointi whatsapissa tapahtuukin työajan ulkopuolella.
VastaaPoistaWhatsapin käyttö isomman ryhmän tiedottamisessa vaikuttaa todella tehokkaalta ja hyvältä työvälineeltä työelämässä.
VastaaPoistaTuo esimiehen läsnäolo ns. etänä on kyllä hyvä juttu näissä nykyajan viestintäpalveluissa. Täytyy itsekin perehtyä tuohon Slackiin, nykyään olen käyttänyt lähinnä Skypeä ja Whatsappia töissä...
VastaaPoistaToi on kyllä totta, että nykyään harvoin kokoonnutaan face to face, ja siksi on tärkeää kaikki nämä virtuaaliset viestintäsovellukset. Slack on itselle tuntematon vielä, kun omakohtaista kokemusta ei ole, mutta toivottavasti pääsen tutustumaan vielä. Muut sovellukset olivatkin jo itselle tuttuja.
VastaaPoistaKannattaa rohkeasti kokeilla uusia juttuja - voi löytää uusia ja tehokkaampia työmenetelmiäkin niiden avulla ja omaa sekä organisaation että asiakkaan aikaa voi säästyä melkoisesti! Hyvä blogin pätkä tämäkin.
VastaaPoista